Unikoulumenetelmät poikki ja pinoon
Voi tuntua siltä, että erilaisia unikouluja on pilvin pimein, mutta käytännössä unikoulumetodit voi jakaa karkeasti neljään ryhmään.
1. Huudatusunikoulut
Kenties eniten mielipiteitä jakaa niin sanottu huudatus-unikoulu (eng. cry it out, CIO, extinction). Tässä lääkäri Marc Weissbluthin tunnetuksi tekemässä unikoulussa vauva tai lapsi laitetaan iltarutiinien jälkeen sänkyyn ja sen jälkeen vanhemmat poistuvat paikalta jättäen lapsen nukahtamaan itse.
Menetelmän kriitikot sanovat, että lapsi ei opi rauhoittumaan itse, vaan että itkeminen on turhaa, koska kukaan ei kuitenkaan tule hänen luokseen.
Toisaalta huudatusta pidetään “helppona” unikouluna, koska vanhemmat eivät voi tehdä sitä väärin sikäli, kun pystyvät kuuntelemaan itkua.
Vaikka monet, varsinkin kiintymysvanhemmuutta, noudattavat saattavat nähdä punaista jo pelkästä Weissbluthin nimestä, on hyvä muistaa, että Weissbluth puhuu paljon vauvojen ja lasten oikeudesta riittävään uneen, ja kuinka vanhempien tulisi tarvittaessa sopeuttaa oman elämänsä rytmiä, jotta lapsi saa riittävästi lepoa. Hän puhuu myös uni-ikkunoista ja siitä, kuinka laittamalla lapsi rauhallisten iltarutiinien jälkeen oikeaan aikaan nukkumaan, itkeminen on itse asiassa vähäistä.
Huudatusunikouluihin voi mielestäni lukea myös MLL:n sivuilta löytyvän “vanhempi nukkuu lapsen huoneessa” -unikoulun, sillä siinä vanhemman on tarkoitus olla reagoimatta itkuun, jolloin kyse on lähinnä huudatuksesta vanhemman läsnäollessa.
Jos päädyt pitämään huudatusunikouluun kotona, niin pidä huoli lapsen turvallisuudesta joko kurkkaamalla ovelta välillä tai videomonitorin avulla.
Sivuhuomiona on mainittava, että en itse suosittele huudatusunikoulua asiakkailleni ja suurin osa asiakkaistani toivoo muun tyyppistä ratkaisua. Olen kuitenkin opiskellut myös tätä metodia, joten voin tarvittaessa opastaa, miten huudatusunikoulu tehdään mahdollisimman hyvin, tai voin ohjata tähän metodiin keskittyvälle uniasiantuntijalle.
2. Pistäytymismenetelmät / väliajoin rauhoittelu
Pistäytymismenetelmässä / väliajoin rauhoittelussa (eng. graduated exctintion, controlled crying, time checks) lasta käydään rauhoittelemassa tietyin väliajoin, kunnes hän nukahtaa tai on rauhoittunut. Tästä on hyvin monia eri variaatioita ja eri lähteiden mukaan väliajat rauhoittelukäyntien välillä voivat olla yhdestä minuutista lähes puoleen tuntiin. Tämän menetelmän ehkä kuuluisin kannattaja on Richard Ferber. Tämä menetelmä voi olla toimiva, jos vanhemmat malttavat antaa lapselle mahdollisuuden rauhoittua käyntiensä välillä. Liian tiheä ravaaminen huoneessa yleensä vaan nostaa kierroksia ja lisää lapsen itkua.
3. Häivytysmenetelmät
Häivytysmenetelmien kirjo lienee laajin. Yhteistä menetelmille on, että vanhemman apua nukahtamisessa häivytetään asteittain siten, että lapsi oppii nukahtamaan itsenäisesti. Tyypillisiä esimerkkejä häivytysunikouluista ovat tuoliunikoulu (Kim West “The Sleep Lady Shuffle), tassutus (Katja Rantalan kehittämä unikoulu Klaus Minden ajatusten pohjalta) sekä nosta ylös-laske alas -menetelmä (Tracy Hogg).
4. Lähes “ilman kyyneleitä” metodit
Tämän ryhmän kuuluisin edustaja lienee Elisabeth Pantley. Hänen kirjansa Pehmeä matka höyhensaarille englanninkielinen nimi on hieman harhaanjohtavasti “No-cry sleep solution”, sillä jonkin verran itkua kuuluu hänenkin ehdottomiin menetelmiin. Myös lääkäri William Sears esittelee lähes itkuttomia keinoja saada lapsi nukahtamaan, jos ei itsenäisesti, niin ainakin ilman imetystä. Mahdollisimman vähän itkua sisältävät tavat parantaa unta tarkoittavat pääsääntöisesti sitä, että unen parantamiseen menee aikaa. Joskus vanhemmat haluaisivat toteuttaa muutokset mahdollisimman hitaasti, mutta jotkut lapset ovat sen verran tempperamenttisia, että esimerkiksi imetysotteen irroittamiseen perustuva unikoulu lähinnä ärsyttää lasta.
Valitsitpa minkä metodin tahansa, tärkeintä on, että pystyt noudattamaan sitä johdonmukaisesti. Vauvat ja lapset tarvitsevat jatkuvuutta elämäänsä. Unitapojen muokkaus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta työ palkitsee koko perheen lisääntyneen hyvinvoinnin (ja tietysti unen määrän!) myötä.