Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mistä tietää, että lapsella on uniongelma?

Vanhemmat ovat parhaita arvioimaan, onko lapsen nukkuminen (tai nukkumattomuus) ongelma. Hyvää tarkoittava naapuri, oma äiti, anoppi tai neuvolan täti (tai minä) ei ole oikea ihminen tekemään arvioita. Pääsääntö on: jos ongelmaa ei ole, sitä ei ole! Eli jos itse olette tyytyväisiä tilanteeseen, muiden mielipiteillä ei ole merkitystä. Jos kuitenkin huomaatte, että lapsi on päivisin selvästi väsynyt tai yliaktiivinen, kannattaa tilannetta arvioida uudelleen. Jos lapsi kuorsaa nukkuessaan ja/tai hänellä on hengityskatkoja yöllä, keskustele aina asiasta lääkärin kanssa, sillä on mahdollista, että lapsella on obstruktiivinen uniapnea. Lisätietoja esimerkiksi täältä.

Imetän lastani yöllä. Pitääkö imetys lopettaa, jos pidän unikoulun?

Äiti voi itse päättää, haluaako hän yövieroittaa riippumatta syöttötavasta. Yötä voi parantaa vaikka jatkaisikin yösyöttöjä. Tällöin lapsi opetetaan nukahtamaan ilman imetystä illalla, jolloin yleensä myös yöt parantuvat jonkin verran, mutta ei aina. Tai sitten yöhön voi jättää vaikka yhden syötön esimerkiksi unisyötön muodossa. Vaihtoehtoja on monia ja riippuu tilanteesta, mikä sopii parhaiten. Teen aina yksilöllisen suunnitelman unien parantamiseksi ja kysyn mm. äidin imetystavoitteita päivälle ja yölle.

Itkeekö lapseni unikoulun aikana?

Yleensä itkua ei voida kokonaan välttää uusia unitapoja opetellessa. Itku on lapsen tapa kommunikoida, että hän ei pidä muutoksesta. Sinun ei kuitenkaan tarvitse jättää lasta yksin, vaan voit lohduttaa häntä kosketuksella ja äänellä ja ottaa syllin. Jos sinun on hyvin vaikea kuunnella lapsen itkua, niin ehkä toinen vanhempi pystyy paremmin pysymään tilanteessa rauhallisena ja olla lapsen tukena, kun hän oppii uuden taidon. Kyynelien määrään vaikuttaa ennen kaikkea lapsen ikä, temperamentti, mahdolliset aikaisemmat unikouluyritykset sekä vahempien toiminta. Jos toimit epäjohdonmukaisesti unikoulun aikana, saatat tahtomattasi aiheuttaa kovempaa ja pidempään kestävää itkua. On myös mahdollista käydä läpi pelkästään päivärytmiä ja tehdä hidas ja vaiheittainen suunnitelma, johon ei sisälly ollenkaan kyyneleitä. Tällöin muutokset unessa ovat pienempiä ja prosessi kestää kauemmin.

En halua huudattaa lastani. Voinko silti saada parempia unia?

Ehdottomasti. En usko huudatukseen, ja usein se ei ole toimiva ratkaisu, sillä vanhemmat eivät pysty viemään prosessia läpi. Ja huudatuksesta puhuessani tarkoitan siis puhdasta huudatusunikoulua, jossa lapsi jätetään yksin sänkyyn itkemään. Luon henkilökohtaisissa konsultoinneissa suunnitelman, joka sopii kunkin perheen kasvatusfilosofiaan ja jota vanhemmat pystyvät noudattamaan johdonmukaisesti.

Olemme jo kokeilleet kaikkea. Miksi unikonsultoinnista voisi olla apua?

Tapojen (myös unitapojen) muuttaminen voi olla hidas prosessi varsinkin, jos lapsi on jo vähän vanhempi. Unikonsultoinnissa käydään läpi tähän saakka tehdyt unikoulut ja tehdään suunnitelma, johon perhe voi sitoutua pitkällä aikajänteellä ja näin onnistua muutoksissa. Lisäksi annan tukea koko prosessin ajan, jolloin vanhemmat onnistuvat muutoksien toteuttamisessa. Joskus vanhemmat saattavat huomaamattaan tehdä jotain, joka pitää yllä lapsen heräilyä. Lisäksi pitää selvittää, ettei lapsen unihäiriöiden taustalla ole mitään lääketieteellistä syytä. Usein juuri se, että erilaisia asioita on “kokeiltu”, on ongelman ydin. Tärkeää on, että unitapoja ryhdytään muuttamaan vasta, kun vanhemmat ovat siihen valmiita.

Nukumme perhepedissä. Onko ainut vaihtoehto parempiin uniin siirtää lapsi omaan sänkyyn?

Jos vanhemmat haluavat jatkaa perhepedissä nukkumista, niin sitä voi hyvin jatkaa. Silloin pyritään siihen, että lapsi oppii vähitellen nukahtamaan ilman vanhemman aktiivista apua. Tyypillisesti perhepedissä nukuttaessa lapsen ja aikuisen välillä on jotain kanssakäymistä yöllä, mutta tällöin vanhemmat eivät yleensä koe sitä ongelmalliseksi.Jos vanhemmat haluvat siirtää lapsen omaan sänkyyn nukkumaan, se on mahdollista tehdä siten, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi uudessa nukkumapaikassaan.

Onnistuuko unikoulu aina? Mitä tyytyväisyystakuu tarkoittaa?

Onnistumisprosentti kanssani toteutetuissa unikouluissa on noin 80-90 %, jos vanhemmat toimivat johdonmukaisesti yhdessä tehdyn suunitelman mukaan.
Jos lapsi on tottunut nukahtamaan vanhemman avustamana ja/tai jatkamaan unia vanhemman avulla, on erittäin todennäköistä, että unet parantuvat, kun lapsi oppii nukahtamaan ja jatkamaan unia itse.

Tavoitteena on, että yritämme yhdessä löytää kullekin perheelle sopivan tavan parantaa unia. Unien parantumisen kannalta oleellisinta on se, että se vanhemmilla on halua ja jaksamista toteuttaa muutoksia nukahtamistapoihin. Unikoulu vaatii aikaa ja panostusta.

Toisinaan lapsen huonojen unien takana voi olla myös fyysinen syy, kuten refluksi, allergia, astma tai uniapnea, jolloin heräilyihin voi olla vaikea vaikuttaa pelkästään unikoululla.

Tyytyväisyystakuu tarkoittaa sitä, että palvelu on yksiöllistä ja kunkin perheen tilanteen huomioon ottavaa. Jollakin unet parantuvat tosi nopeasti ja joillain kestää kauemmin, mutta kun vanhemmat toimivat yhdessä tehdyn suunitelman mukaan, niin unien pitäisi parantua selvästi kolmessa viikossa yöunikoulun aloituksesta. Halutessaan perhe voi pyytää palautusta maksusta (kotikäynneistä pidätetään 50 €), kunhan seurantapuhelut on käytetty sovitusti.