Kesäaika ja lapsen rytmin siirtäminen
Kesäaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin. Eli kello kuudelta herääminen tarkoittaakin kello seitsemältä heräämistä. Ja illalla nukkumaanmeno aika tulee tuntia aikaisemmin.
Kesäaikaan siirtyminen on usein pienille lapsille helppoa ja voi jopa parantaa unia, kun iltaisin mennään aiemmin nukkumaan. (Yksi syy pienten lasten huonoihin uniin voi olla liian myöhäinen nukkumaanmenoaika.) Jos lapsi on kuitenkin aamu-uninen ja illalla uni ei meinaa tulla, voi kesäaikaan siirtyminen olla aluksi hankalaa.
Aamuvirkku lapsi
Kesäaikaan siirtyminen helpottaa usein ainakin hetkeksi, jos lapsen rytmi on luontaisesti kovin aikainen.
Jos lapsi on kotihoidossa, voi kesäajan voi käyttää hyödykseen siten, että siirtää koko päivän rytmiä ruokailuineen ja uniaikoineen sellaiseen tunnilla myöhäisemmäksi (sisäinen rytmi pysyy samana ja vain kellonajat muuttuvat). Eli jos lapsi nukkuu talviajassa klo 19.30-06, voi kesäajassa siirtää yön olemaan 20.30-07. Jotta rytmi pysyisi myöhäisempi, on tärkeää, että myös päiväunet ovat tuntia myöhempään verrattuna talviaikaan.
Halutessaan voi toki siirtää rytmiä esimerkiksi puoli tuntia, jolloin aamu vähän myöhäistyy, mutta ilta ei veny kovin pitkälle, jos haluaa enemmän omaa aikaa sen jälkeen, kun lapsi on mennyt nukkumaan.
Rytmin siirtäminen
Jos lapsi on hoidossa ja vanhemman on oltava töissä tiettyyn aikaan, on usein pakko siirtää rytmiä vastaamaan kesäaikaa ja totuteltava aikaisempaan rytmiin. Voi myös olla, että nykyinen rytmi on toimiva, jolloin rytmiä kannattaa aikaistaa, jotta samat kellonajat toteutuisivat kesäajassa.
Rytmin aikaistus kannattaa lasten kohdalla usein tehdä pienissä erissä ja aamuheräämisestä alkaen. Rytmiä voi siirtää jo valmiiksi hiukan aikaisemmaksi, jotta maanantaina oltaisiin jo suunnilleen oikeassa ajassa.
Lasta kannattaa ruveta herättelemään aina 15 minuuttia aikaisemmin jo loppuviikosta ja siirtää samalla ruokailuja, päiväunia ja illan nukkumaanmenoa samaan tahtiin aikaisemmaksi.
Yleensä pienet lapset tarvitsevat rytmimuutoksiin enemmän aikaa kuin isot. Mutta myös iso lapsi saattaa tarvita rauhallisen siirtymän, jos hän on yleisesti tarkka rytmistä tai on jo ehkä valmiiksi yliväsynyt.
Mitä aamu-unisempi lapsi on, sitä pidempään voi mennä, että hän tottuu aikaisempaan rytmiin. Uuteen rytmiin tottumista voi yrittää edesauttaa sillä, että aamulla heräämisen jälkeen saa paljon luonnonvaloa, aamupala syödään nopeasti ja vastaavasti illalla ennen nukkumaanmenoa ei ole ruutuaikaa, jonka sinertävä valo tahdittaa kehoa pysymään hereillä ja iltapala syödään uuden rytmin mukaan ajoissa.
Lisää rytmistä: