side area
side area
Liisa Niskakangas, Author at Unijuna
-1
archive,author,author-liisa-niskakangas,author-3,bridge-core-1.0.5,ajax_fade,page_not_loaded,,vertical_menu_enabled,side_area_uncovered_from_content,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-18.1,qode-theme-bridge,wpb-js-composer js-comp-ver-6.0.5,vc_responsive
 

Pienen vauvan uni ja sen kehittyminen Vauvan unitavat ja määrät vaihtelevat paljon ensimmäisen puolen vuoden aikana. Yksilöllisiä eroja on paljon. Pienen vauvan uni on neorofysiologisesti erilaista kuin isomman vauvan tai lapsen uni. Iso osa pienen vauvan unesta on vilkeuneen esiastetta ns. aktiivista unta. Vastasyntynyt nukkuu paljon, mutta pätkissä ja kevyesti. Vastasyntyneet heräävät helposti ja usein. Unisyklit ovat lyhyitä, joten on normaalia, että vauva herää 1-2 tunnin välein. Unipaine ohjaa pienen vauvan unta ennen kuin vuorokausirytmi alkaa muodostua. Oltuaan tietyn aikaa hereillä, vauva väsyy. Noin 6-8 viikon iässä yöuni saattaa pidetä. Kolmen kuukauden iässä unirytmistä tulee ennustettavampi. Melatoniinin tuotanto käynnistyy ja vuorokausirytmi muodostuu. Päiväunet selkiytyvät 4-6 kk ikäisenä (joskus myöhemminkin). Ensin muotoutuu yleensä aamupäiväuni. Pieni vauva tarvitsee usein apua rauhoittumiseen ja nukahtamiseen. Älä pelkää opettavasi vauvalle ”huonoja tapoja”. Ensi kuukaudet ovat tärkeää aikaa synnytyksestä palautumiseen, vauvaan tutustumiseen ja siihen, että vauva oppii luottamaan hyvään hoitoon. Syöminen ja uni Seuraa vauvan tarpeita ja syötä...

Vauvan tiheät yöheräilyt ovat usein raskaita vanhemmille. Joskus unet parantuvat pienillä keinoilla jopa ilman unikoulua.  Oletko jo testannut näitä helliä univinkkejä? Ajoissa sänkyyn Vauvan iästä ja yleisestä rytmistä riippuen sopiva nukkumaanmenoaika (tällöin kaikki iltarutiinit ovat jo ohi) on yleensä klo 19-20.30 välillä. Oleellista on se, että vauva ei olisi yliväsynyt illalla. Näin nukahtaminen käy yleensä helpommin ja unen laatu on parempaa. (Yliväsyneenä keho nimittäin alkaa erittää stressihormonia.) Jos vauva hieroo silmiään iltapuurolla, hänen pitäisi siinä vaiheessa luultavasti olla jo sängyssä. Joskus iltaa pitääkin aikaistaa reilusti. Vinkkejä päivän rytmittämiseen saat ilmaisesta päivärytmioppaasta. Unilelu Unilelu voi auttaa vauvaa rauhoittumaan unille ja jatkamaan unta. Unilelua kannattaa tehdä tutuksi vauvalle siten, että ottaa sen mukaan sylissä tapahtuviin maitosyöttöihin ja tarjoaa unilelun vauvann hypisteltäväksi syötön ohessa. Äidin tuoksu voi auttaa vauvaa kiintymään unileluun. Äiti voikin kantaa unilelua paidan alla tai jättää oman puolipidetyn t-paidan vauvalle unirievuksi. Rauhallisia ruokailuja päivään Vauva voi ajoittain olla päivällä niin kiinnostunut kaikesta ympäröivästä, että syömisestä ei tahdo tulla...

Kesäaikaan siirryttäessä kelloja siirretään tunnilla eteenpäin. Eli kello kuudelta herääminen tarkoittaakin kello seitsemältä heräämistä. Ja illalla nukkumaanmeno aika tulee tuntia aikaisemmin. Kesäaikaan siirtyminen on usein pienille lapsille helppoa ja voi jopa parantaa unia, kun iltaisin mennään aiemmin nukkumaan. (Yksi syy pienten lasten huonoihin uniin voi olla liian myöhäinen nukkumaanmenoaika.) Jos lapsi on kuitenkin aamu-uninen ja illalla uni ei meinaa tulla, voi kesäaikaan siirtyminen olla aluksi hankalaa.   Aamuvirkku lapsi Kesäaikaan siirtyminen helpottaa usein ainakin hetkeksi, jos lapsen rytmi on luontaisesti kovin aikainen. Jos lapsi on kotihoidossa, voi kesäajan voi käyttää hyödykseen siten, että siirtää koko päivän rytmiä ruokailuineen ja uniaikoineen sellaiseen tunnilla myöhäisemmäksi (sisäinen rytmi pysyy samana ja vain kellonajat muuttuvat). Eli jos lapsi nukkuu talviajassa klo 19.30-06, voi kesäajassa siirtää yön olemaan 20.30-07. Jotta rytmi pysyisi myöhäisempi, on tärkeää, että myös päiväunet ovat tuntia myöhempään verrattuna talviaikaan. Halutessaan voi toki siirtää rytmiä esimerkiksi puoli tuntia, jolloin aamu vähän myöhäistyy, mutta ilta ei veny...

Arkeen palaaminen tai työ- ja päiväkotiarjen aloitus sujuu vähemmällä stressillä, kun suunnittelet sitä hieman. Tästä kirjoituksesta saat vinkkejä, miten pääsette takaisin arkeen ja aikatauluihin ilman, että tuntuu, kuin koko lomaa ei olisi ollutkaan. Rytmi Jos lomalla on valvottu myöhään ja nukuttu pitkään, kannattaa rytmin kääntämiseen erityisesti lasten kohdalla käyttää aikaa. Miksi? Koska ei ole hauskaa, että ensimmäinen aikainen aamu lyhyeksi jääneen yöunen jälkeen osuu ensimmäiseen hoitopäivään. Herättele siis lastasi aikaisemmin jo 2-4 päivää aiemmin, niin hoitoa edeltävänä yönä on nukuttu jo aika lailla normaali määrä. Hyvin nukutun yön jälkeen aina hieman jännittävä hoitoon palaaminen / aloitus sujuu mukavammin, kun väsymys ei vaikeuta tunteiden säätelyä. Aamulla ajoissa Aamuihin on monenlaisia vinkkejä, joista yleisin on se, että pitäisi herätä ennen lapsia. Kannattaa kokeilla erilaisia aamujärjestelyitä ja katsoa, mikä toimii parhaiten teillä. Tärkeintä lienee huomioida, että kaikkeen menee kuitenkin kauemmin, kuin luulisi. Ja jos meinaat pillahtaa eteisessä itkemään, muistele tätä stand-up pätkää, .sillä lapsiperhearjessa ei pärjää ilman huumoria Ilta ja...

Kesäaikaan siirtyminen voi olla helpotus tai kauhistus riippuen lapsen nykyisestä rytmistä. Kesäaika alkaa taas su 25.3.2018 ja silloin kelloja siirretään eteenpäin.  Lue tästä, miten siirto kesäaikaan kannattaa tehdä lapsen nykyinen rytmi huomioiden. Vaihtoehto 1: Lapsi herää liian aikaisin Monet vauvat ovat aamuvirkkuja kesäaika voi helpottaa kääntämään rytmiä myöhäisemmäksi ilman yliväsymystä. Jos lapsi herää talviajassa liian aikaisin, on kesäaika yleensä helpottaa tilannetta. Eli jos nyt lapsi heräilee viiden aikaan, niin kesäajassa se tarkoittaa kello kuutta. Toiset lapset ovat luontaisesti aamuvirkkuja ja aikainen rytmi toimii heillä parhaiten. Tällöin kesäaika on yleensä parempi rytmi näille lapsille. Jos lapsi on aamuvirkku, on tärkeää pitää huolta siitä, että hän menee illalla tarpeeksi aikaisin nukkumaan. Näin yöuni ei jää jatkuvasti liian lyhyeksi, vaan hän saa riittävästi unta ja herää aamulla virkeänä. Jos lapsi herää selvästi väsyneenä liian aikaisin, on nyt hyvä aika koittaa laittaa häntä illalla esimerkiksi 30-60 minuuttia aikaisemmin nukkumaan. Vauvojen ja pienten lasten yöunen pituutta on yleensä helpompi lisätä illasta...

[vc_row css_animation="" row_type="row" use_row_as_full_screen_section="no" type="full_width" angled_section="no" text_align="left" background_image_as_pattern="without_pattern"][vc_column][vc_column_text] Pienen vauvan päiväunet Pienen vauvan päiväunet vaihtelevat. Päiväunirytmi muodostuu vasta noin kuuteen kuukauteen mennessä. On siis normaalia, että pieni vauva nukkuu eri päivinä erilaisia päiväunia. Jotkut ottavat pieniä torkkuja ja toiset saattavat nukkua jopa liian pitkiä pätkiä päivällä. Varsinkin pimeään ja kylmään vuoden aikaan osa vauvoista saattaa nukkua niin pitkiä päiväunia, että se voi aiheuttaa rikkonaisia öitä. Alle 6 kk ikäinen kannattaakin herätellä päivällä syömään kolmen tunnin kohdalla. Näin pisin unijakso on todennäköisemmin yöllä. On normaalia, että pieni vauva tarvitsee apua nukahtaakseen päiväunille. Koska voi käydä raskaaksi esimerkiksi vaunutella vauvaa montaa kertaa päivässä unille, voi panostaa siihen, että yhdet tai kahdet päiväunet ovat hiukan pidemmät, vaikka muut unet olisivatkin kauneusunia. Kapalointi ja kohiseva ääni voivat auttaa pidentämään päiväunien kestoa. Isomman vauvan päiväunet Suurin osa puolivuotiasta nukkuu kolmet päiväunet. Kaksiin päiväuniin siirrytään yleensä noin yhdeksän kuukauden ikään mennessä. Yli puolivuotias vauva ei tarvitse unta kerralla kahta tuntia pidempään. Liian pitkät yhdet päiväunet saattavat...

[vc_row css_animation="" row_type="row" use_row_as_full_screen_section="no" type="full_width" angled_section="no" text_align="left" background_image_as_pattern="without_pattern"][vc_column][vc_column_text]Uniongelmat vaivaavat lapsiperheitä yleensä ainakin jossain vaiheessa lasten ensimmäisinä elinvuosina. Ongelmille voi onneksi tehdä paljonkin. Pieni vauva tarvitsee yöpalaa Vanhemmilla on hyvä olla realistiset odotukset pienen vauvan unen suhteen. Vastasyntynyt nukkuu paljon, mutta kevyesti. On normaalia, että pieni vauva herää yöllä syömään ja tarvitsee usein apua rauhoittuakseen uneen. Vauva on helpoin laittaa nukkumaan, kun hän alkaa olla väsynyt, mutta ei vielä yliväsynyt. Oman vauvan unisuusmerkkejä kannattaakin opetella tunnistamaan. Pieni vauva tarvitsee usein apua rauhoittumiseen ja nukahtamiseen. Silloin tällöin kannattaa kuitenkin laittaa vauva sänkyyn hereillä. Jos hän alkaa itkeä kunnolla, niin auta hänet uneen tavalliseen tapaan. Yritä myöhemmin uudestaan itsenäistä nukahtamista. Kohdunomainen ympäristö rauhoittaa yleensä pientä vauvaa. Kapalointi, keinuva liike ja kohiseva ääni saattavat tuudittaa uneen ilman syöttöäkin. Pientä vauvaa kannattaa auttaa löytämään vuorokausirytmi erityisesti pimeään vuodenaikaan. Älä anna vauvan nukkua ylipitkiä päiväunia ja pidä huoli, että vauva syö tarpeeksi usein päiväsaikaan. Varmista myös, että vauva saa päivällä tarpeeksi...

Unikoulun pitoon liittyy myyttejä. Tässä muutamia niistä purettuna.   Myytti: Imettävä äiti ei voi pitää unikoulua Tarua & totta. Joskus imetysassosiaation purku on helpomaa, jos unikoulun alun hoitaa joku muu kuin imettävä äiti. Mutta jos äiti kokee, että jo pelkkä ero äidistä aiheuttaa lisäitkua, voi olla paras ratkaisu, että äiti varustautuu vaikka poolopaidalla ja sporttirintsikoilla ja hoitaa unikoulun itse. Eli kannattaa luottaa omaan vaistoonsa ja siihen, että tuntee itse parhaiten vauvansa.   Myytti: Yösyötöt pitää lopettaa unikoulun alkaessa Tarua. Unikoulu ei automaattisesti tarkoita sitä, että yösyötöt lopetetaan. Jos vauva on tottunut syömään useita kertoja yössä, voi vaiheittainen vieroitus olla parempi vaihtoehto. On myös mahdollista tehdä pelkkä iltaunikoulu ja jatkaa yösyöttöjä vanhaan tapaan. Moni vauva pidentää unipätkiä yöllä ihan sillä, että nukahtaa iltaisin itse. (Tai sitten voi säilyttää yhden tai kaksi yösyöttöä esimerkiksi unisyötön muodossa, mutta opettaa vauvan jatkamaan muuten unia.)   Myytti: Lapsi itkee yksin unikoulussa Tarua. Lasta ei tarvitse jättää yksin itkemään. Usein on toimivampaa jäädä lapsen viereen tueksi, kun hän opettelee uutta...