side area
side area
unikoulu Archives - Unijuna
47
archive,tag,tag-unikoulu,tag-47,ajax_fade,page_not_loaded,,vertical_menu_enabled,side_area_uncovered_from_content,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-11.1,qode-theme-bridge,wpb-js-composer js-comp-ver-5.1.1,vc_responsive
 

Uniongelmat vaivaavat lapsiperheitä yleensä ainakin jossain vaiheessa lasten ensimmäisinä elinvuosina. Ongelmille voi onneksi tehdä paljonkin. Pieni vauva tarvitsee yöpalaa Vanhemmilla on hyvä olla realistiset odotukset pienen vauvan unen suhteen. Vastasyntynyt nukkuu paljon, mutta kevyesti. On normaalia, että pieni vauva herää yöllä syömään ja tarvitsee usein apua rauhoittuakseen uneen. Vauva on helpoin laittaa nukkumaan, kun hän alkaa olla väsynyt, mutta ei vielä yliväsynyt. Oman vauvan unisuusmerkkejä kannattaakin opetella tunnistamaan. Pieni vauva tarvitsee usein apua rauhoittumiseen ja nukahtamiseen. Silloin tällöin kannattaa kuitenkin laittaa vauva sänkyyn hereillä. Jos hän alkaa itkeä kunnolla, niin auta hänet uneen tavalliseen tapaan. Yritä myöhemmin uudestaan itsenäistä nukahtamista. Kohdunomainen ympäristö rauhoittaa yleensä pientä vauvaa. Kapalointi, keinuva liike ja kohiseva ääni saattavat tuudittaa uneen ilman syöttöäkin. Pientä vauvaa kannattaa auttaa löytämään vuorokausirytmi erityisesti pimeään vuodenaikaan. Älä anna vauvan nukkua ylipitkiä päiväunia ja pidä huoli, että vauva syö tarpeeksi usein päiväsaikaan. Varmista myös, että vauva saa päivällä tarpeeksi valoa, ja pidä yöllä ympäristö syöttöjen aikaan...

Unikoulun pitoon liittyy myyttejä. Tässä muutamia niistä purettuna.   Myytti: Imettävä äiti ei voi pitää unikoulua Tarua & totta. Joskus imetysassosiaation purku on helpomaa, jos unikoulun alun hoitaa joku muu kuin imettävä äiti. Mutta jos äiti kokee, että jo pelkkä ero äidistä aiheuttaa lisäitkua, voi olla paras ratkaisu, että äiti varustautuu vaikka poolopaidalla ja sporttirintsikoilla ja hoitaa unikoulun itse. Eli kannattaa luottaa omaan vaistoonsa ja siihen, että tuntee itse parhaiten vauvansa.   Myytti: Yösyötöt pitää lopettaa unikoulun alkaessa Tarua. Unikoulu ei automaattisesti tarkoita sitä, että yösyötöt lopetetaan. Jos vauva on tottunut syömään useita kertoja yössä, voi vaiheittainen vieroitus olla parempi vaihtoehto. On myös mahdollista tehdä pelkkä iltaunikoulu ja jatkaa yösyöttöjä vanhaan tapaan. Moni vauva pidentää unipätkiä yöllä ihan sillä, että nukahtaa iltaisin itse. (Tai sitten voi säilyttää yhden tai kaksi yösyöttöä esimerkiksi unisyötön muodossa, mutta opettaa vauvan jatkamaan muuten unia.)   Myytti: Lapsi itkee yksin unikoulussa Tarua. Lasta ei tarvitse jättää yksin itkemään. Usein on toimivampaa jäädä lapsen viereen tueksi, kun hän opettelee uutta...

Kerron heti alkuun, että minulla ei ole yleispätevää mielipidettä tai suositusta nukkumisjärjestelyiden suhteen. Se, mikä sopii teidän perheelle, riippuu monesta asiasta. Pieni vauva Kun vauva on pieni ja syö vielä tiheästi yöllä, kokee moni perhepedin tai sivuvaunujärjestelyn käteväksi varsinkin, jos vauvaa imetetään öisin. Tällöin äidin omat unet häiriintyvät usein vähiten, jos hän pystyy jatkamaan unia imetyksen aikana tai heti sen jälkeen. Jos kuitenkin itse on vaikea rentoutua nukkumaan, koska pelkää, että itse tai puoliso kierähtää vauvan päälle, on sivuvaunu, pinnasänky tai kehto vauvalle järkevämpi nukkumapaikka. Monelle toimii myös se, että vauva laitetaan illalla kapaloituna omaan sänkyynsä nukkumaan ja hän siirtyy yön aikana tarvittaessa vanhempien sänkyyn. Isompi vauva, taapero ja leikki-ikäinen Jos vauva ei enää syö tiheästi tai ollenkaan yöllä, liittyy nukkumisjärjestelyiden valinta enemmän vanhempien kasvatusfilosofiaan ja oman unen laatuun. On myös hyvä muistaa, että sen jälkeen, kun vauva oppii liikkumaan, häntä ei voi jättää yksin laidattomaan sänkyyn. Nukkuuko lapsesi hyvin vanhempien vieressä vai heräileekö hän jatkuvasti? (Monet lapset...

Tärkein ensiksi: jos lapsellasi on paha vatsatauti, on nesteytys aina tärkeämpää kuin uni. Vaikka olisit lopettanut yösyötöt, voivat ne olla tarpeen vakavassa vatsataudissa. Entä jos lapsi sairastuu kesken unikoulun? Vastaus riippuu unikoulumetodista ja siitä, kuinka pitkällä unikoulussa ollaan. Jos teet esim. tuoliunikoulua tai tassutusunikoulua, niin silloin pysähdytään ko. kohtaan tai siirrytään lähemmäksi lasta ja tassutuksessa kosketetaan hieman enemmän kuin yleensä. Sitten kun lapsi on parantunut, jatketaan eteenpäin. Pistäytymismenetelmä / väliajoin rauhoittelu on usein järkevää keskeyttää, jos lapsella kestää vielä kauan nukahtaa itsenäisesti. Samoin jos sairastuminen tapahtuu unikoulun ensimmäisinä öinä, ja lapsi ei vielä ole oppinut nukahtamaan helposti itse, lopettaisin unikoulun. Voit aloittaa unikoulun myöhemmin uudelleen. Jos olet jo edennyt pidemmälle unikoulussa, niin silloin en välttämättä enää toisi yösyöttöjä takaisin, vaan rauhoittelisin lasta tarvittaessa tavallista enemmän. Jos lapsi nukkuu normaalisti hyvin ja on osannut jo pitkään nukahtaa itse illalla ja yöhavahtumisten yhteydessä, eivät yöt välttämättä pahemmin häiriinny sairastelusta. Mikäli siis lapsella on tavallinen flunssa tai kuume, usein kannattaa pitää joustavasti kiinni normaaleista unitavoista. Ilta on helpoin aika nukahtaa, joten jos...

Lapsilla on usein luonnostaan aikainen rytmi. Herääminen ennen kuutta on kuitenkin liian aikaisin. Tällöin kannattaa ensin selvittää, etteivät nämä ole syynä: - Huone tulee aamulla liian valoisaksi. Vaikka talvella aurinko ei herätä liian aikaisin, myös kirkkaat katuvalot voivat häiritä unta aamuyöllä. Joskus pienikin valonsäden voi herättää, joten kunnolliset pimennysverhot ovat hyvä investointi. (Jos et ole varma, onko valo syynä heräämiseen, voit tehdä testin jätesäkeillä. Teippaa mustilla jätesäkeillä ikkuna pimeäksi ja katsoa paraneeko tilanne parin päivän sisällä.) - Jostain kuuluu kovaa ääntä. Kolisteleeko lehdenjakaja rapussa viideltä tai haukkuuko naapurin koira? Joskus myös aikaisin työhön lähtevän vanhemman aamutoimet voivat herättää herkän pikkunukkujan. Jos äänilähdettä ei saa eliminoitua, kannattaa koittaa valkoista kohinaa, joka peittää ympäristön ääniä. Tähän tarkoitukseen löytyy appeja älypuhelimiin ja tabletteihin (kokeile esim. Relax M tai White Noise Ambience), voit etsiä Youtubesta 12 tunnin white noise videon tai voit kääntää vanhan radion pois taajuuksilta ja heittää kankaan päälle, jotta saat mukavan matalan hurinan aikaiseksi. Jos ulkopuoliset...

Tiesitkö, että ensimmäinen ja tärkein askel vauvan ja vanhemmankin lapsen hyvän yöunen kannalta on tapa, jolla hän nukahtaa illalla? Jos lapsi nukahtaa illalla rinnalle tai syliin, hän odottaa samaa nukahtamistapaa myös yöheräämisten yhteydessä. (Me kaikki heräämme muutamia kertoja yössä, vaikka emme sitä aamulla muistaisi.) Jos lapsesi heräilee yöllä häiritsevästi, niin analysoi ensiksi tapa, jolla hän nukahtaa illlalla. Siirrätkö lapsen sänkyyn nukkuvana? Pitääkö hän kiinni sormestasi tai pyörittelee hiuksiasi, kunnes vaipuu uneen? Taputteletko tai paijailetko häntä sängyssä, kunnes silmät menevät kiinni? Näissä harmittoman tuntuisissa asioissa piilee usein avain siihen, miksi lapsi heräilee yöllä. Jos avustat lapsesi uneen ja hän heräilee paljon yöllä, unikoulu  yleensä auttaa. Halutessasi voit pitää unikoulua myös yöheräämisten kohdalla. Eri tapoja toteuttaa unikoulu löytyy täältä. Lapsen tulisi mennä illalla sänkyyn raukeana, mutta hereillä ja nukahtaa siellä itse. Näin on todennäköisempää, että hän osaa jatkaa unta itse myös havahtuessaan yöllä. Jos lapsi vain kääntää kylkeä ja rupeaa heti nukkumaan, kun laitat...

Äitien jaksaminen on kerännyt mediahuomiota, mutta isätkään eivät ole immuuneja väsymykselle. Isä voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi äidin ja vauvan joskus hyvinkin symbioottisessa suhteessa. Moni äiti kokee jonkinasteista baby bluesia, mutta vakavampaa synnytyksen jälkeistä masennusta jossain vaiheessa vauvavuotta kokee noin 10–15 prosenttia äideistä. Joka kymmenes isä kokee masennusoireita vauvan (joskaan ei välttämättä ensimmäisen) syntymän jälkeen. Miesten yleisimpiä oireita ovat jännittyneisyys, lyhyt pinnaisuus, pelokkuus sekä vihan ja turhautumisen tunteet. Isät voivat tuntea olonsa avuttomiksi uudessa tilanteessa, he ovat huolissaan perheen taloudellisesta tilanteesta sekä perheen muuttuneesta henkilödynamiikasta. Suurin riskitekijä isän masennukseen on äidin masennus. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän äidin puolisolla on 24–50 prosentin riski masentua vauvan syntymän jälkeen. Isän masennus alkaa tyypillisesti äidin masentuneisuuden jälkeen. Ammattiavun lisäksi sekä äidin että isän masennusta voi hoitaa terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja ulkoilulla, säännöllisillä hengähdystauoilla arkirumbasta sekä nukkumalla tarpeeksi. Vähintään viiden–kuuden tunnin yhtäjaksoiset unipätkät ovat ensisijaisen tärkeitä synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä. Lapsen univaikeudet vaikuttavat usein isäänkin. Jos...