side area
side area
Liisa Niskakangas, Author at Unijuna - Page 2 of 2
3
archive,paged,author,author-liisa-niskakangas,author-3,paged-2,author-paged-2,ajax_fade,page_not_loaded,,vertical_menu_enabled,side_area_uncovered_from_content,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-17.2,qode-theme-bridge,wpb-js-composer js-comp-ver-5.6,vc_responsive
 

Tärkein ensiksi: jos lapsellasi on paha vatsatauti, on nesteytys aina tärkeämpää kuin uni. Vaikka olisit lopettanut yösyötöt, voivat ne olla tarpeen vakavassa vatsataudissa. Entä jos lapsi sairastuu kesken unikoulun? Vastaus riippuu unikoulumetodista ja siitä, kuinka pitkällä unikoulussa ollaan. Jos teet esim. tuoliunikoulua tai tassutusunikoulua, niin silloin pysähdytään ko. kohtaan tai siirrytään lähemmäksi lasta ja tassutuksessa kosketetaan hieman enemmän kuin yleensä. Sitten kun lapsi on parantunut, jatketaan eteenpäin. Pistäytymismenetelmä / väliajoin rauhoittelu on usein järkevää keskeyttää, jos lapsella kestää vielä kauan nukahtaa itsenäisesti. Samoin jos sairastuminen tapahtuu unikoulun ensimmäisinä öinä, ja lapsi ei vielä ole oppinut nukahtamaan helposti itse, lopettaisin unikoulun. Voit aloittaa unikoulun myöhemmin uudelleen. Jos olet jo edennyt pidemmälle unikoulussa, niin silloin en välttämättä enää toisi yösyöttöjä takaisin, vaan rauhoittelisin lasta tarvittaessa tavallista enemmän. Jos lapsi nukkuu normaalisti hyvin ja on osannut jo pitkään nukahtaa itse illalla ja yöhavahtumisten yhteydessä, eivät yöt välttämättä pahemmin häiriinny sairastelusta. Mikäli siis lapsella on tavallinen flunssa tai kuume, usein kannattaa pitää joustavasti kiinni normaaleista unitavoista. Ilta on helpoin aika nukahtaa, joten jos...

Nauti rennosta joulun vietosta ja mieti, mitkä menot ovat sen arvoisia, että unet saavat vähän kärsiä ja milloin taas on parempi lähteä ajoissa kotiin....

Lapsilla on usein luonnostaan aikainen rytmi. Herääminen ennen kuutta on kuitenkin liian aikaisin. Tällöin kannattaa ensin selvittää, etteivät nämä ole syynä: - Huone tulee aamulla liian valoisaksi. Vaikka talvella aurinko ei herätä liian aikaisin, myös kirkkaat katuvalot voivat häiritä unta aamuyöllä. Joskus pienikin valonsäden voi herättää, joten kunnolliset pimennysverhot ovat hyvä investointi. (Jos et ole varma, onko valo syynä heräämiseen, voit tehdä testin jätesäkeillä. Teippaa mustilla jätesäkeillä ikkuna pimeäksi ja katsoa paraneeko tilanne parin päivän sisällä.) - Jostain kuuluu kovaa ääntä. Kolisteleeko lehdenjakaja rapussa viideltä tai haukkuuko naapurin koira? Joskus myös aikaisin työhön lähtevän vanhemman aamutoimet voivat herättää herkän pikkunukkujan. Jos äänilähdettä ei saa eliminoitua, kannattaa koittaa valkoista kohinaa, joka peittää ympäristön ääniä. Tähän tarkoitukseen löytyy appeja älypuhelimiin ja tabletteihin (kokeile esim. Relax M tai White Noise Ambience), voit etsiä Youtubesta 12 tunnin white noise videon tai voit kääntää vanhan radion pois taajuuksilta ja heittää kankaan päälle, jotta saat mukavan matalan hurinan aikaiseksi. Jos ulkopuoliset...

Tiesitkö, että ensimmäinen ja tärkein askel vauvan ja vanhemmankin lapsen hyvän yöunen kannalta on tapa, jolla hän nukahtaa illalla? Jos lapsi nukahtaa illalla rinnalle tai syliin, hän odottaa samaa nukahtamistapaa myös yöheräämisten yhteydessä. (Me kaikki heräämme muutamia kertoja yössä, vaikka emme sitä aamulla muistaisi.) Jos lapsesi heräilee yöllä häiritsevästi, niin analysoi ensiksi tapa, jolla hän nukahtaa illlalla. Siirrätkö lapsen sänkyyn nukkuvana? Pitääkö hän kiinni sormestasi tai pyörittelee hiuksiasi, kunnes vaipuu uneen? Taputteletko tai paijailetko häntä sängyssä, kunnes silmät menevät kiinni? Näissä harmittoman tuntuisissa asioissa piilee usein avain siihen, miksi lapsi heräilee yöllä. Jos avustat lapsesi uneen ja hän heräilee paljon yöllä, unikoulu  yleensä auttaa. Halutessasi voit pitää unikoulua myös yöheräämisten kohdalla. Eri tapoja toteuttaa unikoulu löytyy täältä. Lapsen tulisi mennä illalla sänkyyn raukeana, mutta hereillä ja nukahtaa siellä itse. Näin on todennäköisempää, että hän osaa jatkaa unta itse myös havahtuessaan yöllä. Jos lapsi vain kääntää kylkeä ja rupeaa heti nukkumaan, kun laitat...

Äitien jaksaminen on kerännyt mediahuomiota, mutta isätkään eivät ole immuuneja väsymykselle. Isä voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi äidin ja vauvan joskus hyvinkin symbioottisessa suhteessa. Moni äiti kokee jonkinasteista baby bluesia, mutta vakavampaa synnytyksen jälkeistä masennusta jossain vaiheessa vauvavuotta kokee noin 10–15 prosenttia äideistä. Joka kymmenes isä kokee masennusoireita vauvan (joskaan ei välttämättä ensimmäisen) syntymän jälkeen. Miesten yleisimpiä oireita ovat jännittyneisyys, lyhyt pinnaisuus, pelokkuus sekä vihan ja turhautumisen tunteet. Isät voivat tuntea olonsa avuttomiksi uudessa tilanteessa, he ovat huolissaan perheen taloudellisesta tilanteesta sekä perheen muuttuneesta henkilödynamiikasta. Suurin riskitekijä isän masennukseen on äidin masennus. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän äidin puolisolla on 24–50 prosentin riski masentua vauvan syntymän jälkeen. Isän masennus alkaa tyypillisesti äidin masentuneisuuden jälkeen. Ammattiavun lisäksi sekä äidin että isän masennusta voi hoitaa terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja ulkoilulla, säännöllisillä hengähdystauoilla arkirumbasta sekä nukkumalla tarpeeksi. Vähintään viiden–kuuden tunnin yhtäjaksoiset unipätkät ovat ensisijaisen tärkeitä synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa ja ehkäisyssä. Lapsen univaikeudet vaikuttavat usein isäänkin. Jos...

Talviaikaan siirrytään tulevana sunnuntaina 26.10. Se voi sekoittaa vauvojen ja pienten lasten unia varsinkin, jos lapsella on jo ennestään univaikeuksia. Näillä vinkeillä siirtyminen tuntia myöhäisempään aikatauluun sujuu kivuttomammin. Vanhempien lasten kanssa uuteen aikatauluun voi siirtyä kerralla, mutta pienemmät (ja rutiineista ja aikatauluista tarkat) lapset vaativat usein muutaman päivän siirtymäajan. Tee vaiheittainen siirtymä esimerkiksi näin: Perjantaina 24.10. aloita päivä 15 minuuttia tavallista myöhemmin ja siirrä ruokailuja, päiväunia ja illan nukkumaanmenoa 15 minuuttia tavallista myöhäisemmiksi. Seuraavana aamuna eli lauantaina aloita päivä taas 15 minuuttia myöhemmin ja siirrä myös ruokailuja ja uniaikoja vartilla eteenpäin. Sunnuntaina voit poikkeuksellisesti antaa lapsen nousta 15 minuuttia ennen ”normaalia” heräämisaikaa, eli aikaisintaan klo 5:45 talviaikaa, jos hän on normaalisti herännyt klo 6 kesäaikaa. Siirrä myös ruokailuja ja uniaikoja 15 minuuttia, jolloin ne ovat talviajassa 15 minuuttia perheen normaalirytmiä aikaisemmin, eli kesäajan rytmiin verrattuna 45 minuuttia myöhemmin. Maanantaina 27.10. heräämistä ja muuta ohjelmaa pitäisi venyttää jälleen 15 minuuttia myöhäisemmäksi kuin sunnuntaina, jolloin rytmi on talviajan mukainen ja olette valmiita arkeen. Jos...