side area
side area
Unikoulu suunnitteilla? Tee nämä ensin - Unijuna
173
post-template-default,single,single-post,postid-173,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,vertical_menu_enabled,side_area_uncovered_from_content,qode-child-theme-ver-1.0.0,qode-theme-ver-10.1.2,wpb-js-composer js-comp-ver-5.1,vc_responsive
 

Unikoulu suunnitteilla? Tee nämä ensin

Jos suunnittelet unikoulun aloitusta, hoida nämä kuntoon ensin.

1. Tarkista neuvolasta tai lastenlääkäriltä, että on ok aloittaa unikoulu.
Monet uniongelmat liittyvät opittuihin nukahtamistapoihin, mutta on silti hyvä tarkistaa terveydenhoidon ammattilaiselta, ettei piilevä lääketieteellinen ongelma ole huonojen unien takana. Esimerkiksi refluksi, astma, allergiat, korvatulehdukset ja uniapnea voivat huonontaa unta. Varmista myös, ettei lapsen mahdollinen lääkitys vaikuta nukkumiseen. Jos syötät lasta yöllä, kysy voitko jättää yösyötöt pois ottaen huomioon lapsen iän, painon ja yleisen terveyden.

2. Pidä kirjaa nukkumisesta ja syömisestä
Univaje vaikuttaa vanhemman muistiin ja on helpompi saada kokonaiskuva tilanteesta ja ongelmakohdista, jos pitää kirjaa päivän ja yön tapahtumista muutaman päivän tai viikon ajan. Kirjaa ylös myös, mitä teet auttaaksesi lasta nukkumaan ja miten se toimii vai toimiiko.Jos aloitat unikoulun, jatka kirjaamista, niin näet miten asiat edistyvät.

3. Selvitä, mikä on lapsesi optimaalinen nukkumaanmenoaika
Optimaalinen nukkumaanmenoaika tai uni-ikkuna on aika, jolloin lapsen on helppoa ja luonnollista nukahtaa. Hän haukottelee, hieroo silmiään, pyörittelee hiuksiaan tai on kärttyisä. Unisuusmerkit saattavat mennä helposti illan tohinassa vanhemmilta ohi, sillä tehtävää on niin paljon. Kannattaa kuitenkin tarkkailla lapsen käytöstä kello 18 ja 20 välillä, sillä monet lapset ovat valmiita sänkyyn tuona aikana. Pistä mieleen aika, jolloin lapsesi alkaa vaikuttaa väsyneeltä. Näin tiedät, mihin aikaan hänen pitäisi tulevaisuudessa olla sängyssä.

Joskus lapsen unisuusmerkkejä on vaikea huomata. Silloin voit laskea nukkumaanmenoajan lapsesi heräämisaikansa perusteella. Esimerkiksi 2-vuotias tarvitsee noin 11 tuntia unta yöllä, joten jos lapsi herää klo 7 aamulla, niin hänen pitäisi olla nukkumassa (eikä vasta pesemässä hampaita) klo 20 menneessä illalla.

4. Totuta lapsesi heräämään klo 6 ja 7.30 välillä.
Tämä sääntö pätee yli 5 kuukautta vanhoihin lapsiin, jotka heräävät epäsäännöllisiin aikoihin ja välillä hyvin myöhään. Liian myöhäinen heräämisaika myöhäistää koko päivän rytmiä ja sotkee lasten sisäistä vuorokausirytmiä. (Jos lapsesi rytmi on tavallista myöhäisempi, mutta hän nukkuu hyvin ja rytmi sopii perheellenne, niin voit antaa asian olla.)

5. Luo rauhoittava iltarutiini
Jos lapsellasi ei vielä ole säännöllisenä toistuvaa rauhoittavaa iltarutiinia, on aika luoda sellainen. Pienet ja isommat lapset tarvitsevat tutut ja turvalliset iltarutiinit, jotta voivat henkisesti ja fyysisesti valmistautua uneen. Jos lapsellasi ei ole vielä unilelua, kannattaa sellainen hankkia ja ottaa mukaan iltarutiineihin, jotta hän voisi hakea siitä turvaa myös yöheräämisten yhteydessä.

Iltapesuja ja mahdollisesti imetystä tai iltapulloa lukuunottamatta iltarutiineiden pitäisi tapahtua siinä huoneessa, missä lapsi nukkuu. Himmennä vähän valaistusta ja lue lapselle kirjaa, hiero häntä, laula tuutulaulu, kerro isommalle lapselle kolme kivaa asiaa päivästä, pidä sylissä, kuuntele musiikkia jne. Iltarutiinien pitäisi kestää noin 20-30 minuuttia siten, että lapsella on aikaa rauhoittua, mutta hän ei kuitenkaan mene liian uniseksi niiden aikana.

Vinkki: Jos lapsesi inhoaa jotain osaa iltarutiineista, kuten hampaiden pesua, tee se ensin, jotta sen jälkeen voidaan ruveta rauhoittumaan uneen.

6. Varmista, että molemmat vanhemmat ja säännölliset hoitajat ovat samaa mieltä uniasioista
Unikoulun onnistumiseen on kaksi edellytystä. Ensimmäinen on se, että vanhempien pitää toimia johdonmukaisesti. Kolmelta yöllä on vaikea ajatella selkeästi ja toimia johdonmukaisesti, mutta se on lähes mahdotonta, jos vanhemmat alkavat kiistellä siitä, mikä on oikea toimintatapa. Unikoulun onnistumisen toinen edellytys onkin se, että vanhemmat ovat samalla viivalla uniasioiden suhteen.

Pohtikaa yhdessä esimerkiksi näitä kysymyksiä. Missä haluamme, että lapsi nukkuu? Jos lapsi syö vielä yöllä, haluammeko jatkaa yösyöttöjä vai vieroittaa yösyötöistä? Miten haluaisimme, että lapsi nukahtaa illalla? Entä miten yön tulisi sujua? Millainen rooli kummallakin vanhemmalla on mahdollisessa unikoulussa? Onko toinen ”pehmo” ja toinen pystyy pysymään jämäkkänä? Meinaako toiselta palaa pinna ja toinen pysyy rauhallisena tilanteessa kuin tilanteessa?

Kun vanhemmat ovat samaa mieltä siitä, miten lapsen toivotaan nukkuvan ja mitä keinoa siihen pääsemiseksi käytetään, on aika keskustella myös lasta säännöllisesti hoitavien henkilöiden kanssa. Jos esimerkiki mummi laittaa lapsen nukkumaan kerran viikossa, on myös hänen kanssaan hyvä käydä avoin keskustelu siitä, että lapsen nukkumistapoja ollaan muuttamassa.

7. Valitse realistinen aloituspäivä
Valitse kalenterista ajanjakso, jolloin ei mielellään noin kolmeen viikkoon ole tiedossa mitään suuria häiriöitä elämänrytmiin tai muita elämän muutoksia, kuten matkoja, muuttoa tai sisaruksen syntymään. Jos ajoitat unikoulun loman ajaksi, on hyvä pitää mielessä, että lapsella tulisi olla säännöllinen elämänrytmi, vaikka oma rytmisi muuttuisikin.

Liisa Niskakangas
liisa.niskakangas@unijuna.fi